Tässä kappaleessa käydään MuseScoren valikkojen keskeisiä komentoja. Yleiset komennot, kuten tallennus, hypätään yli ja harvinaisemmat jätetään myös käsittelemättä. Aloitetaan Tiedosto-valikosta.
Tiedosto-valikko
Aloituskeskus avaa saman ikkunan kuin se, joka ilmestyy ensimmäisenä ohjelman avauksen yhteydessä. Sieltä rakennetaan uuden kappaleen runko.
Seuraavaksi avataan Export-komento. Sieltä voidaan nuottisivu muuttaa toiseen tiedostomuotoon. Kolme vaihtoehtoa ovat ylitse muiden:
PDF-tiedostoa tarvitaan silloin, kun jaetaan nuotteja soittajille ja laulajille. Oletuksena PDF-tehdään partituurista. Mutta jos kappaleen stemmat on otettu erilleen, saa PDF-tiedostot myös niistä. (Ks. alla Parts.)
MP3 Audio tallentaa kappaleen nuotit äänitteeksi käyttäen MuseScoren omaa syntetisaattoria. Kappaleen stemmojen voimatasapainoa voi säätää Mikserillä (Näytä-valikko). Näin voidaan tehdä erilaisia harjoitusmiksauksia. Esimerkiksi yhden soittajan stemma voi olla voimakkaampi ja muiden stemmat vaimeampia. Myös äänitteen tempoa voidaan säätää harjoitusmiksausta varten. Äänitettä varten tehdyt asetukset, Export options, ovat sellaisenaan hyvät – ei tarvitse koskea.
MusicXML-tiedosto on erinomaisen kätevä, kun halutaan lähettää nuotti sellaisena, että sen pystyy avaamaan millä tahansa muulla nuotinkirjoitusohjelmalla. Tallennusvaihtoehtoja ovat Compressed, jolloin tiedoston kokoa pienennetään ja Uncompressed, jolloin tiedostomuodon on yhteensopivuus on parempi. Jälkimmäistä tulee käyttää vain, jos on tiedossa, että vastaanottajan ohjelma ei tue pakattua formaattia.
Parts-komennolla voidaan jakaa partituuri stemmoihin. Kyseiseen tiedostoon syntyy kustakin stemmasta oma välilehtensä, joiden yhteys itse partituuriin ei katkea. Tämä tarkoittaa sitä, että jos stemman nuotteja muokataan, muutokset siirtyvät partituuriin ja päinvastoin, mikä on todella kätevää.
Alkukuvan alanurkassa on luettelona partituurin soittimet. Oikeassa alanurkassa on kenttä jonne voi koota pienoispartituurin soittimet. On siis mahdollista kerätä nuotti, jossa on sekä viulu 1 että viulu 2 mutta ei muita.
Varsinaisesti kuitenkin operoidaan kuvan yläosan Valitse stemma -kentässä. Napsauta All Parts -painiketta, ja kenttään ilmestyy kaikki partituurin soittimet. Niistä voidaan poistaa jotkin. On myös mahdollista tehdä stemma vain yhdestä instrumentista, mutta yleensä otetaan kaikki kerralla. OK.
Kun stemmat on luotu, ilmestyy nuottisivun yläreunaan välilehti kustakin instrumentista, ja voidaan siirtyä stemmasta toiseen.
Muokkaa-valikko
Muokkaa-valikon toiminta perustuu jonkin objektin tai alueen aktivointiin. Alla olevaan taulukkoon on kerätty tavallisimmat tavat tehdä aktivointeja MuseScoressa.
Objekti |
Napsauta |
Sointu |
Shift + napsauta |
Alue, tahdinosa kerrallaan |
Aktivoi nuotti tai tauko, Shift + → Aktivoi nuotti tai tauko, Shift + ← |
Alue, tahti kerrallaan |
Aktivoi nuotti tai tauko, Cmd + Shift + → Aktivoi nuotti tai tauko, Cmd + Shift + ← |
Alue, rivin alkuun |
Aktivoi nuotti tai tauko, Shift + Home Aktivoi nuotti tai tauko, Shift + End |
Alue, kahdella napsautuksella |
Napsauta nuottia (taukoa), Shift + napsautus toisessa paikassa. Napsauta tahdin sisällä, Shift + napsautus toisessa paikassa |
Maalaa aktivointialue |
Shift pohjaan, napsauta ja raahaa |
Nuotista tai tahdista kappaleen alkuun tai loppuun |
Aktivoi nuotti tai tahti, Cmd + Shift + Home Aktivoi nuotti tai tahti, Cmd + Shift + End |
Valitse kaikki |
Cmd + A |
Muokkausvalikossa on Instrumentit-komento, sen avulla voidaan partituuriin lisätä tai siitä poistaa instrumentteja. On mahdollista myös vaihtaa instrumenttien partituurijärjestystä.
Näytä-valikko
Jos sivun vieressä oleva Paletti-kenttä on kateissa, sen saa näkyville Näytä-valikon ensimmäisellä komennolla.
Pääpaletti… jätetään käsittelemättä.
Tarkastaja-komento avaa ikkunan oikeaan reunaan, jonka koko ja sisältö riippuu siitä, mikä objekti tai alue on aktivoituna. Tarkastajan avulla pääsee porautumaan valitun kohteen ominaisuuksiin monella tavalla, joskus mahdollisuudet tuottavat jopa äkkivääriä tuloksia. Vaan onpahan mahdollista. Esimerkissä on aktivoitu nuotinnuppi. Nuppi voi olla:
Näkymätön
Minkä värinen tahansa
Sijoitettu melkein minne vain
Pieni
Muodoltaan monenlainen
Mykkä tai soiva
Mikrotonaalisesti viritetty
jne.
Toistopaneelista voi muuttaa kappaleen tempoa sekä soiton ja metronomin äänen voimakkuutta.
Navigaattori-ikkunasta voi partituurin näkymää raahata ripeästi paikasta toiseen.
Aikajana antaa kuvan kappaleen rakenteesta merkaten tempomerkinnät, kertausmerkit, harjoituskirjaimet ja monet muut pienoisnäkymään. Merkkien mukaan voi siten hypähtää nopeasti paikasta toiseen. Aikajanalta voi myös aktivoida ja kopioida jonkin tahdin tai alueen ja liittää sen sen sitten toisaalle partituurissa.
Syntetisaattorin tärkein ominaisuus lie tässä kohtaa se, että sen avulla voi hienosäätää viritystä esimerkiksi 440 Hz:stä 442 Hz:iin.
Valintasuodin karsii aktivoidusta alueesta elementtejä. Esimerkiksi jos halutaan kopioida Vaccain vokaliisin ensimmäiseltä riviltä nuotit, mutta ei sanoitusta, legatokaaria, korusäveliä eikä dynamiikkamerkkejä, aktivoidaan ensin rivi, avataan Valintasuodin ja poistetaan valinta edellä mainituista merkeistä. Lopputulos on alla olevan kuvan mukainen.
Pianokoskettimisto avaa ruudun alareunaan ikkunan, josta voi myös lisätä nuotteja. Laitetaan nuotinkirjoitus päälle (N), valitaan aika-arvo ja näppäillään pianokoskettimistolta nuotit. Kun kappaletta toistetaan, vilkkuvat pianon koskettimistot samaan tahtiin.
Luo-valikko
Luo-valikon kolme ylintä komentoa hoituu kätevämmin näppäimillä. Nämä toiminnot on käyty läpi ensiaskeleissa.
Tahdit-komennot lisäävät tahteja yksittäin tai ryhmissä. Kaksi ensimmäistä lisäävät tahdin tahi tahteja aktivoidun tahdin eteen. Kaksi jälkimmäistä lisäävät tahdin tahi tahteja ilman aktivointeja suoraan kappaleen loppuun.
Kehyksiä käytetään sivuntaitossa. Niiden avulla voi sisentää systeemiä, tehdä tilaa kahden systeemin väliin ja luoda tekstikehyksiä systeemien väliin tai sivun loppuun. Lisäksi vaakasuoralla kehyksellä voidaan katkaista viivasto ja erottaa viivaston osia toisistaan.
Periaate on se, että luodaan tyhjä laatikko, jonka reunoja liikuttelemalla viivastot pakenevat edestä pois. Kehysten nimiä pitää hetki miettiä: vaakasuora kehys ei ole vaakasuora, vaan sen tehtävä on sisentää systeemiä vaakasuorasti. Pystysuora kehys puolestaan kasvaa pystysuunnassa ja siten loitontaa systeemejä toisistaan.
Aktivoi jonkin systeemin ensimmäinen tai viimeinen tahti ja valitse Lisää vaakasuora kehys väliin. Systeemin vasemmalle (oikealle) mailpuolelle tulee laatikko, jonka leveyttä voi muuttaa.
Vastaavasti rivien väliin saa pystysuoran kehyksen. Sen avulla voi systeemien väliä kasvattaa. Lisää tekstikehys -komento luo yhden rivin kentän tekstiä varten joko systeemien väliin tai alimman systeemin alapuolelle.
Tekstityylit sisältävät valmiita asetuksia, joiden avulla tekstikenttä löytää paikkansa nuottisivulla, ja esimerkiksi esimerkiksi sointumerkit transponoituvat sävellajien vaihtuessa. Osa näistä vaihtoehdoista toteutuu toisaalla, mutta tähän valikkoon on kerätty komentoja varmuuden vuoksi. Esimerkiksi, jos kappaleen nimeä ei ole aikanaan laitettu nuottiin, niin täältä sen voi lisätä.
Otsikko tekee tekstikenttäpohjan etusivun yläreunan keskelle. Siihen kirjoitettu teksti on kooltaan 22 pt. Alaotsikko sijoittuu otsikon alle ja on hieman pienempi (16 pt). Kaikkien tekstityylien kokoa voi vaihtaa, kun aktivoidaan teksti ja avataan Tarkastaja (Näytä-valikko). Säveltäjä ilmaantuu ensimmäisen rivin yläpuolelle sivun oikeaan reunaan. Lyricist on saanut sympaattisen käännöksen Runoilija. Se tulee vastaavasti ensimmäisen rivin yläpuolelle sivun vasempaan reunaan. Stemman nimi on tarpeeton, sillä ohjelma tekee sellaisen automaattisesti kuhunkin stemmaan.
Systeemin teksti, Viivaston teksti, Esitystapateksti ja Harjoitusmerkki löytyvät myös Teksti-paletista, ja niiden käyttö on kuvattu oppaan käyttöliittymäluvussa. Valikko näyttää kunkin tekstityylin näppäinoikotiet, mistä voi olla hyötyä.
Sointumerkki tehdään siten, että aktivoidaan jokin nuotti, valitaan komento ja kirjoitetaan ao. merkki (b tekee alennusmerkin ja # korotusmerkin). Välilyönnillä liikutaan seuraavaan tahdinosaan ja Shift + välilyönnillä askelletaan taaksepäin. Kannattaa opetella näppäinoikotie cmd/ctrl + K. Sointumerkin ensimmäinen kirjain voi olla pieni, MuseScore kääntää sen suuraakkoseksi. Mikäli näppäimistössä on astemerkintä °, voi sitä käyttää vähennetyn soinnun merkkinä. Muutoin kirjoitetaan dim.
Merkkien tulkintaa voi määritellä Muotoilu-valikosta >Tyyli>Sointumerkit. Suomalaista käyttäjää saattaa kiinnostaa esimerkiksi pohjoismaisen merkistön käyttö, minkä mukaan käytetään sointuja H ja alennettuna Bb. Spelling-kentästä valitaan Saksalainen (huono käännös). Tällä valinnalla voi kirjoittaa sointumerkin H, ja se transponoituu tarvittaessa.
Instrumentin vaihto teksti tulee automaattisesti, kun vaihdetaan soitin Teksti-paletista. Sormituksella voidaan lisätä pieniä numeroita nuottien yläpuolelle.
Sanoitus saadaan siten, että valitaan aloitusnuotti, minkä jälkeen valitaan Sanoitus. Kätevämpää on opetella näppäinoikotie cmd/ctrl + L
kirjoita tavu
Paina välilyöntiä tai tavuviivaa, kursori hyppää seuraavaan nuottiin. Tarvittaessa ohjelma levittää nuottien väliä, jotta teksti mahtuisi siististi paikalllensa.
Virheitä voi korjata samalla tapaa peruuttamalla, kuin tekstinkäsittelyssä. Jälkeenpäin virhe korjataan kaksoisosoittamalla virheellistä tavua, jolloin kursori alkaa vilkkua ko. tavun perässä.
Tavujen paikkaa voi nuolella muuttaa.
Seuraavana on muutama erityinen tekstityyli. Tarttuva on suomennoksena erityisen epäonnistunut. Sen tarkoitus on tehdä rumpunuottien alle merkintöjä käsijärjestyksestä (R, L, R, L). Tietenkin näihin kenttiin voi kirjoittaa mitä vaan. Astemerkkianalyysi tarjoaa klassisen musiikin analyysissä käytettyjä merkintöjä. Nashville Numbers merkitsee soinnut kahden järjestelmän risteytyksenä. Numero ilmaisee soinnun asteen sävellajissa ja muut merkinnät soinnun laadun kuten reaalisointumerkinnässä. Kenraalibassomerkintä on barokin sävellystekninen merkintätapa, jossa bassoäänen yläpuolelle kirjoitetuin numeroin ilmaistiin soinnun käännös ja samalla myös sen sointuaste. Tempomerkinnän saa myös Teksti-paletista.
Viivat löytyvät helposti myös Viivat-paletista.
Muotoilu-valikko
Muotoilu-valikon Tyyli sisältää valtavan määrän erilaisia säädön mahdollisuuksia. Tähän on kerätty vain arkisia vaihtoehtoja.
Partituuri-välilehdellä on pari hyödyllistä vaihtoehtoa:
Mikäli stemmassa on useamman tahdin tauko, on ne mahdollista kerätä yhden taukomerkin alle: Luo monitahtisia taukoja.
Ensimmäistä systeemiä on mahdollista sisentää automaattisesti: Enable intentation on first system.
Mikäli partituurin rivillä ei jollakulla ole soitettavaa, voi sen kätkeä: Piilota tyhjät tahdit systeemeissä.
Nuotit saadaan soittamaan kolmimuunteisesti –> Swing-asetukset
Tahtinumerot-välilehdellä voi hallita numerointia.
Sointumerkit-välilehdellä voi vaihtaa sointumerkkijärjestelmää englantilaisen (B–Bb) ja skandinaavisen (H–Bb) välillä. Jälkimmäinen on nimetty virheellisesti saksalaiseksi. Kyse on kuitenkin järjestelmä, jota vielä käytetään Suomen lisäksi Norjassa ja Tanskassa. (Milloinkahan siirrymme engantilaiseen järjestelmään kuten Ruotsissa?)
Tekstityylit-välilehdellä voi muokata eri tyylien kokoa, kirjasinta, väriä jne.
Sivun asetuksissa voi säätää esimerkiksi sivun marginaaleja.
Valitun tahdin tai valittujen tahtien leveyttä voi lisätä tai vähentää. Aktivoi tahti tai tahteja ja valitse Venytys –> Väljennä asettelua tai Tiivistä asettelua.
Työkalut-valikot
Työkalut-valikon tärkein komento on transponointi. Mutta siellä on myös useita käteviä apulaisia.
Kappale voidaan transponoida sävellajiin seuraavasti: Aktivoi koko kappale komennolla cmd/ctrl + A (Select All). Transponointi-ikkunasta voidaan valita, mihin sävellajiin kappale siirretään. Vieressä olevassa esimerkissä siirretään Vaccai G-duurista F-duuriin.
Ylimääräiset tahdit poistetaan siten, että aktivoidaan tarpeettomat tahdit ja valitaan Poista valittu alue. Paljon kätevämpää on käyttää komentoa cmd/ctrl + Delete.
Rytmimusiikissa käytetään joskus sellaista merkintää, joka kertoo soittajalle enintään sointumerkin. Soittaja sitten musisoi tyylitajunsa mukaisesti. Tällainen on tyypillistä säestyssoittimilla (piano, kitara, basso, rummut jne.). Jos käytetään (a) pelkkiä kauttaviivoja, musisointi on kokonaan soittajan päätettävissä. Jos kauttaviivoilla (b) on rytmi, soittaja soittaa annetun rytmin mukaisesti, mutta muutoin toteutus on vapaa. Seuraavassa esimerkissä on ensin lähtökohtatilanne. A-vaihtoehdossa kohdetahdin on oltava tyhjä. B-vaihtoehdossa tahdissa on oltava nuotteja, jotka MuseSore sitten kääntää rytmimerkeiksi. (Ks. toinen esimerkki.)
Valikon viimeisellä komennolla voidaan kätevästi poistaa ylimääräiset tahdit kappaleen lopusta. Ei tarvitse aktivoida mitään.