Tämä opas on alkujaan laadittu Dorico Pro 4.2. version pohjalta, mutta nyt se on päivitetty vastaamaan Dorico Pro 5.1. versiota. Vaikka ohjeet ovat laadittu laajimman, eli Pro-version mukaisesti, sopii se myös SE- ja Elements-versioiden itseopiskeluun. Dorico on nykyään saatavilla myös iPad-versiona. SE-, Elements- ja iPad -versiot ovat kuitenkin toiminnoiltaan suppeampia. SE-versiossa käytettävien instrumenttien määrä on rajattu 8 soittajaan, mutta Elements- ja Pro-versioissa soittimien määrää ei ole rajoitettu. Tarkempaa tietoa Doricon eri versioiden eroista löytyy Steinbergin sivulta (ks. täältä).
Koska tämän johdannon tarkoituksena on, että käyttäjä pääsee alkuun Doricon käytön perusteissa, kovin syvälle ohjelman hienouksiin ei tässä edetä. Sen sijaan Doricolla on vahva englanninkielinen yhteisö, josta saa nopeasti apua silloin kun sormi menee suuhun.
Suositeltavia käyttäjäsivustoja
Facebookin käyttäjäfoorumilta DORICO - The Next-Generation Scoring Software saa yleensä nopeasti apua erilaisten ongelmien ratkaisuun.
Doricon viralliselta Youtube -kanavalta löytyy runsaasti opastusvideoita, joissa keskitytään niin peruskäyttöön kuin yksittäisiin erillisiin toimintoihin.
Erinomainen pdf josta löytyvät kaikki keskeiset Doricon näppäinkomennot Macille ja PC:lle; se kannattaa ladata täältä.
Peruskäsitteet
Lähtökohdiltaan Dorico eroaa huomattavasti Sibeliuksesta tai Finalesta. Siksi onkin alkuun hyvä selittää muutamia Doricolle ominaisia peruskäsitteitä. Vaikka alkuun nämä käsitteet saattavat tuntua hyvinkin abstrakteilta ja filosofisilta, ne varmasti tulevat tutuiksi Doricolla työskennellessä.
Project Sibeliuksesta ja Finalesta poiketen Doricossa yksittäinen työtiedosto eli project voi sisältää minkä tahansa kokonaisuuden yksittäisestä yksiviivaisesta laulusta kokonaiseen laulukirjaan, sinfoniaan tai oopperaan asti. Toisin sanoen, esimerkiksi moniosaista teosta ei tarvitse jakaa useisiin erillisiin tiedostoihin, tai laulukirjassa jokaisen laulun ei tarvitse olla yksittäinen tiedosto. Tosin, suuremmissa projekteissa yksittäiset osaset voi olla parempi pitää erillisinä tiedostoina ja vasta projektin loppupuolella koota samaan projektiin. Yhtye- ja orkesteriteosten stemmat sisältyvät samaan työtiedostoon, eikä erillisiä stemmatiedostoja tarvitse luoda. Tämä ominaisuus helpottaa esimerkiksi moniosaisten kokonaisuuksien tulostamista pdf:ksi, koska jälkikäteen tapahtuvaa yhdistämistä erillisessä ohjelmassa ei tarvita.
Flow on projektin yksittäinen osa. Tämä voi olla moniosaisen teoksen (esim. sinfonia) osa tai vaikkapa laulukirjan yksittäinen laulu. Flow’ien järjestystä on myös mahdollista muuttaa projektin kuluessa. Yksittäisen flow’n voi myös tuoda (import) projektiin tai erottaa projektista (export). Flow’ien järjestystä voi muuttaa SETUP-näkymässä ja Flow’n irroittaminen (export) omaksi projektiksi tai erillisen flow’n tuominen projektiin (import) löytyvät yläpalkin File-valikosta.
Player tarkoittaa yksittäisen nuottirivin “soittajaa”. Doricossa lähtökohtana on fyysisen soittajan soittama yksi tai useampi instrumentti. Esimerkiksi huilisti voi soittaa huilun lisäksi pikkoloa tai lyömäsoittaja voi soittaa monia erilaisia säveltasollisia tai säveltasottomia lyömäsoittimia. Projektia perustaessa on myös hyvä ottaa huomioon että Doricossa on kahdenlaisia soittajia (kuten orkesterissa): soolosoittajia eli Solo player (kuten vaikkapa 1. huilisti tai 3. trumpetisti) ja sektiosoittajia eli Section player (kuten vaikkapa 1. viulut tai sellot). Projektia perustettaessa tämä on hyvä huomioida, koska Solo playeriä ei voi muuttaa Section playeriksi myöhemmin helposti, vaan silloin on luotava uusi soittaja ja kopioitava vanhan nuottirivin sisältö siihen.
Mode Doricossa työskentely tapahtuu viidessä erilaisessa näkymässä (Mode). Setup-näkymässä voidaan lisätä, poistaa tai vaihtaa käytössä olevia soittimia. Lisäksi siellä voidaan mm. määritellä mitkä soittimet kuuluvat mihinkin layoutiin eli mitä soittimia näkyy partituurissa ja erillisissä stemmoissa, ja millaisia paperikokoja nämä layoutit käyttävät. Write-näkymässä syötetään sisään nuottiteksti. Tässä näkymässä ei voi tehdä nuottitekstin sivutaittoa vaan Dorico tekee sen automaattisesti. Tässä näkymässä musiikin voi kirjoittaa joko suoraan käytettävään paperikokoon (Page View) tai “pötköön” Sibeliuksen Panorama View’n ja Finalen Scroll View’n tapaan ilman sivuntaittoa (Galley View). Engrave-näkymää käytetään sivutaiton eli layoutin luomiseen ja muokkaamiseen. Play-näkymässä voidaan määritellä kuinka Dorico soittaa kirjoitetun musiikin (esimerkiksi muokata tempojen hidastumista tai nopeutumista). Print-näkymässä tulostetaan kirjoitettu ja taitettu nuottikuva joko paperille tai suoraan pdf:ksi.
