Tässä artikkelissa esitellään lyhyesti Linuxin tärkeimpiä sovelluksia musiikintekijälle.
Erilaisia audiosovelluksia löytyy Linux-maailmassakin nykypäivänä yllin kyllin. Seuraavassa esiteltävät ohjelmat sisältyvät useimpiin musiikkituotantoon suunnattuihin jakeluihin. Esitellyt ohjelmat ovat laajasti käytettyjä Linux-pohjaisissa studioissa, ja niiden käyttöön on verkossa tarjolla runsaasti opastusta. Näiden ohella erilaisia pikkuohjelmia kuten viritysmittareita tai efektejä löytyy yllin kyllin. Ellei muuta ole erikseen mainittu, ohjelmat ovat ilmaisia.
JACK
Jack Audio Connection Kit, lyhemmin JACK on ohjelmakokonaisuus, joka toimii Linuxin audionkäsittelyn sydämenä. Varsinainen JACK-palvelin pyörii järjestelmän taustalla, vuorovaikutus käyttäjän kanssa tapahtuu tavallisimmin jonkin graafisen työkalun kuten QJackCtl kautta. QJackCtl hoitaa keskitetysti JACK:n asetukset, signaalinreitityksen eri sovellusten välillä sekä keskitetyn “ajokontrollin” (transport).
JACK mahdollistaa useiden eri audiosovellusten samanaikaisen yhteistoiminnan ja signaalien joustavan reitityksen sovelluksesta toiseen. Monet musiikkisovellukset edellyttävät käynnissä olevan JACK-palvelimen toimiakseen.
JACK:n avulla voidaan esimerkiksi koota useasta eri sovelluksesta tulevat signaalit tallennettavaksi audiosekvensseriin (esim. Ardour) omille raidoilleen. Tyypillisessä tilanteessa esimerkiksi Hydrogen-rumpukoneen tuottama biitti, reaaliaikaisesti MIDIn välityksellä soitettu urkusyntetisaattori ja aiemmin äänitetyt taustaraidat saadaan keskitetysti talteen. Miksausvaiheessa Ardour-sekvensserin stereosumma voidaan ajaa JAMin-masterointityökalun läpi ja tallenntaa cd-formaattiin.
JACK sisältää myös käyttökelpoisen ja monipuolisen rajapinnan (API) audiosovellusten kehittäjille. Se on saatavana myös muille alustoille (mm. OS X ja Windows).
QJackCtl-hallintapaneeli
ARDOUR
Ardour on audiosekvensseri. Ohjelma soveltuu ammattitasoiseen studiotyöskentelyyn, toisin sanoen moniraitaäänitykseen ja -editointiin sekä miksaukseen. Ardour on ulkoasultaan ja ominaisuuksiltaan hyvin paljon Pro Toolsin kaltainen.
Työskentely Ardourilla on samanlaista kuin monella muulla tavanomaisella DAW-ohjelmalla. Ohjelman käyttöliittymään kuuluu kaksi pääasiallista näkymää. Toinen näistä, ns. Edit-ikkuna, esittää raidat allekkaisina kaistoina audioleikkeineen (region) ja toinen on tavanomainen mikseri. Äänenmuokkausta ja efektejä varten Ardour osaa hyödyntää useita eri plugin-formaatteja. Ardour hyödyntää JACK:ia mm. audion reititykseen ja synkronointiin, joten signaalien reititys sekä ohjelman sisäisesti että eri sovellusten välillä on hyvin kätevää ja joustavaa.
Versioon 2.8 asti Ardour oli ilmainen ja sisältyy mm. Ubuntu Studio -jakeluun. Uusin julkaisu, versionumeroltaan 3, sisältää paljon uusia ominaisuuksia, joista mainittakoon vaikkapa tuki myös MIDIn käsittelylle. Päivitysten myötä ohjelma muuttui maksulliseksi. Tässä tapauksessa maksullisuus ei kuitenkaan tarkoita, että se olisi kallis. Ostaja saa maksaa ohjelmasta haluamansa summan, minimi on yksi dollari. Ardour on saatavana Linuxin ohella myös OS X:lle. Ardourin pohjalta on kehitetty myös toinen kaupallinen versio, Harrison MixBus.
Muita audiosekvenssereitä/DAW-ohjelmia:
MusE
Rosegarden
Traverso
pyDAW
Jokosher
Sweep
Qtractor
Ardourista ja muista Linux-ympäristön musiikkiohjelmista kerrotaan myös opinnäytetyössäni Linux kotistudiossa.
HYDROGEN
Hydrogen on samplepohjainen rumpukone ja -sekvensseri. Hydrogen sisältää pattern-pohjaisen sekvensserin rumpukomppien ja kokonaisten kappaleiden ohjelmointiin, mikserin efekteineen sekä työkalut samplepohjaisten rumpusettien koostamiseen ja editointiin.
Hydrogen voi toimia itsenäisenä sovelluksena tai JACK:n kautta yhteistyössä esimerkiksi Ardourin kanssa. JACK mahdollistaa rumpukoneen ulostulon reitittämiseen esimerkiksi Ardouriin joko stereosummana, instrumenttikohtaisina monoraitoina tai yhdistelmänä näistä.
Komppien ja kappaleiden rakentaminen
Hydrogenin sekvensseri perustuu ohjelmoituihin patterneihin eli “komppeihin”. Komppien, fillien ja näistä koostuvien kappaleiden rakentaminen tapahtuu monista muistakin sekvensseriohjelmista tutussa ns. pianorullaeditorissa. Kukin setin instrumentti on omalla “kaistallaan”, johon sitten hiirellä tökkäämällä merkitään iskut halutulle kohtaa vasemmalta oikealle etenevää aikajanaa. Kullekin iskulle voidaan määrittää haluttu velocity-arvo eli lyöntivoimakkuus. Vaihtoehtoinen tapa on käyttää MIDI-koskettimistoa ja reaaliaikaista äänitystä. Halutun kvantisoinnin eli aikakorjauksen tarkkuuden (esim. kahdeksas- tai neljäsosanuotti) voi valita editorin reunassa näkyvästä pudotusvalikosta.
Kokonaisen kappaleen koostaminen yksittäisistä patterneista tapahtuu samaisella pianorullanäkymällä. Edit mode vaihdetaan Song-moodiin ja aikajanalle merkitään tahdeittain, mikä tai mitkä patternit siinä kohtaa soitetaan. Samanaikaisesti voi soida päällekkäin useampikin pattern. Valmiin kappaleen, kuten myös yksittäisen patternin, voi myös halutessaan viedä MIDI-tiedostoksi.
Rumpusetit ja niiden muokkaaminen
Instrumenttien soundit koostetaan lyhyistä ääninäytteistä eli sampleista. Yhtä rumpua tai instrumenttia kohti sampleja voi olla yksi tai useampi. Samplet voidaan järjestää velocity layereiksi siten, että eri lyöntivoimakkuuksilla (velocity) liipaistaan eri sample. Näin saadaan soundeihin lisää huomattava määrä realismia ja toisaalta myös tilaa luovuudelle. Yksittäiset rumpu- tai instrumenttisoundit kootaan setiksi. Setti voi sisältää maksimissaan 32 erillistä rumpua/instrumenttia. Valmiita varsin käyttökelpoisia settejä löytyy ladattavaksi mm. Hydrogenin verkkosivulta. Omien settien muokkaaminen valmiista seteistä on myös helppoa, myös yksittäisiä instrumentteja voi kopioida tai ladata lisäväriksi setistä toiseen.
Mikseri
Hydrogenin oma, enimmillään 32-kanavainen mikseri sisältää perustoiminnot kullekin instrumentille: äänenvoimakkuus, panorointi stereokuvassa sekä neljä aux-lähtöä plugin-efekteille. Hydrogen osaa hyödyntää sekä LADSPA- että LV2-plugineja. JACK:n avulla reititys ulos Hydrogenista voidaan tilanteen mukaan hoitaa joko stereosummana tai instrumenttikohtaisina kanavina. Käyttäjä voi makunsa mukaan valita, käyttääkö Hydrogenin omaa mikseriä lainkaan. Monessa tilanteessa on kuitenkin kätevää hoitaa esimerkiksi instrumenttikohtaiset kaiut yms. lisämausteet jo ohjelman omassa mikserissä.
AUDACITY
Audacity on monipuolinen audioeditori, jota voi kevyessä määrin käyttää myös moniraitaiseen äänitystyöhön. Parhaimmillaan Audacity on kuitenkin äänitiedostojen nopsaan editointiin, kuten lyhyempien äänileikkeiden tekemiseen valmiista kappaleista. Ohjelma sisältää perustoiminnot audion editointiin sekä joitakin mikseritoimintoja (lähinnä raitakohtainen voimakkuuden säätö ja panorointi). Audacity tukee myös plugin-efektejä, tosin reaaliaikainen efektointi ei onnistu.
Audacity on esitelty tarkemmin toisaalla eMute-sivustolla.
Software-syntetisaattorit
Linuxille on tarjontaa erilaisista software-syntetisaattoreista ja -instrumenteista yllin kyllin. Seuraavassa listattuna muutamia lyhyesti luonnehdittuna:
YOSHIMI (ZynAddSubFx), erittäin monipuolinen syntetisaattorikokonaisuus
Hexter, Yamaha DX7-emulaattori
Aeolus, kirkkourkuemulaattori
Alsa Modular Synth, mallintava modulaarinen syntetisaattori, graafinen editoriympäristö
QSynth, FluidSynthiin perustuva soundfont-softasyna
Bristol, monia klassikkosyntetisaattoreita emuloiva mallintaja
amSynth, monipuolinen syntetisaattori siistillä käyttöliittymällä
JAMin
Jack Audio Mastering Interface. JACK:n varassa pyörivä graafinen masterointityökalu. Pakettiin sisältyy monipuolinen setti suotimia/taajuuskorjaimia, kolmialueinen kompressori (multiband comp), limitteri/maximizer, sterekuvan säätö ja analysaattori. JAMin kykenee käsittelemään stereosignaalia.
Ohjelma sisältää perinteisen 30-alueisen graafisen taajuuskorjaimen ohella hyvin innovatiivisen käyttöliittymän filtteripankille. Suotimien keskitaajuus, kaistanleveys sekä korostus/leikkaus tapahtuvat yhdellä klikkauksella hiirtä käyttäen.
PureData
MAXin kaltainen visuaalinen ohjelmointiympäristö. Koska kyseessä on enemmänkin ohjelmointikieli kuin tiettyyn tarkoitukseen kehitetty audiosovellus, voidaan PD:tä käyttää monenlaisiin tarpeisiin. Sillä voidaan luoda työkaluja audion prosessointiin, synteesiin tai vaikkapa algoritmiseen säveltämiseen. Erilaisten laajennusten kautta monet muut käyttökohteet kuten täysin uudenlaisten käyttöliittymien luominen syntetisaattoreille ovat mahdollisia. PureDatan visuaalisesta luonteesta johtuen ohjelmointi ei vaadi juurikaan perehtymistä ohjelmointikieliin, vaan sovellukset luodaan “kaapeloimalla” yhteen erilaisia graafisia objekteja.
Nuotinnusohjelmat, notaatioeditorit
Nuotinnusohjelmista Linux-valikoimasta käyttäjäystävällisin on muiltakin alustoilta tuttu MuseScore. Monipuolinen ja melko helppokäyttöinen ohjelma tarjoaa paljon päivittäistarpeisiin riittäviä ominaisuuksia. eMute-sivustolta löytyy erinomainen MuseScore-opas.
Muista Linux-alustan notaatio-ohjelmista mainittakoon LilyPond, jonka käyttöön on tarjolla useampia erilaisia käyttöliittymiä. Myös MIDI- ja audiosekvensseri Rosegarden sisältää notaatio-ominaisuuksia.
Looppisekvensserit
Sample- tai looppipohjaisen musiikin tekemiseen löytyy Linux-puolelta valikoimaa kohtalaisesti. Hieman Fruity Loops -ohjelmaa muistuttava LMMS, Linux Multi Media Studio, tarjoaa looppipohjaiseen tekemiseen miellyttävän tarttumapinnan. Kappaleiden kasaaminen valmiista audio- ja midi-loopeista sekä uusien rytmikuvioiden rakentaminen tapahtuu varsin jouhevasti. Ohjelma sisältää myös muutaman varsin käyttökelpoisen softasyntetisaattorin.
Livekäyttöön suunnatuista looppaus- ja kontrolleriohjelmista mainittakoon HarmonySeq ja Seq24. HarmonySEQ on kontrollipinta, jonka avulla voidaan synkronisesti käyttää useita sekvenssereitä ja liipaista erilaisia looppeja käyttäjän määrittämien kontrollien avulla. Seq24 on puolestaan varsin pelkistetty, ulkoisiin software- tai hardwaresyntetisaattoreihin luottava looppikontrolleri.
Reaaliaikaiseen livelooppaukseen ja samplerityöskentelyyn käypäisiä työkaluja ovat Sooper Looper ja LinuxSampler. Kokonaista tracker-henkistä musiikintuotantoympäristöä etsivälle on tarjolla kaupallinen Renoise-sovellus. Renoise-opas löytyy toisaalta eMute-sivustolta.
Efektit yms.
Efektointiin löytyy muutamia käyttäjäystävällisiä ja helposti muokattavia sovelluksia. Kitaran reaaliaikaiseen efektointiin suunnattu Rakarrack tarjoaa käyttökelpoisen ja helposti muokattavan efektipaletin. Toinen, yhtä hyvin muokattava mutta vähemmän kitaraspesifi ratkaisu on nimeltään JACK Rack. JACKRackiin voi koota haluamansa efektipaletin ja reitittää vaikkapa softasyntetisaattorin sen läpi. Efektikattauksen voi myös tallentaa myöhempää käyttöä varten.
DJ-työkalut
DJ-työskentelyyn löytyy Linux-ohjelmistoistakin muutamia varsin käyttökelpoisia ohjelmia. Muillekin alustoille saatavissa oleva Mixxx on erinomaisesti varusteltu, perinteiseen kahden levysoittimen käyttöliittymään perustuva virtuaalinen dj-ympäristö. Ohjelma mahdollistaa musiikkiraitojen dj-miksauksen ja soittolistojen hallinnan lisäksi mm. reaaliaikaisen efektoinnin ja mahdollisuuden tallentaa valmis miksaus äänitiedostoksi. Raskaampaan ammattikäyttöön on saatavilla myös kaupallinen Ultra Mixer -sovellus.
TerminatorX on mainio ohjelma reaaliaikaiseen looppityöskentelyyn efekteineen. Ohjelma mahdollistaa myös audiotiedostojen scratchaamisen hiirellä. BpmDJ on editoriohjelma miksausvirtojen rakentamiseen: musiikkikirjastosta poimitut kappaleet asetetaan haluttuun järjestykseen ja niiden välille rakennetaan sopivat siirtymät. Valmiin miksauksen voi tallentaa äänitiedostoksi.
Sessionhallintaohjelmat
Koska Linux-ohjelmistoissa toimintojen integraatioaste samaan ohjelmaan on varsin matala, sisältyy sessioon useita eri ohjelmia. Tästä johtuen suurten tuotantojen koossa pitäminen on melko lailla työlästä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kussakin erillisessä ohjelmassa olevat asiat täytyy tallentaa erikseen ohjelmakohtaisesti ja mahdolliset presetit ja reititys täytyy dokumentoida hyvin, jotta ne voidaan rakentaa uudelleen, mikäli sessiota työstetään jälkeen päin uudelleen. Tähän tarpeeseen on kehitetty muutamia erilaisia ratkaisuja. Nämä sessionhallintaohjelmat (session handler/session manager) tallentavat JACK:iin liitetyt ohjelmat, signaalien reitityksen ja parhaassa tapauksessa muitakin asetuksia.
Tällaisia ohjelmia ovat ainakin:
LADISH/GLADISH ja QJackCtl (ainoastaan JACK-pohjaisille sovelluksille)
Non Session Manager (monipuolisempi, aavistuksen vaikea käyttää)
Chino (skriptipohjainen, monipuolinen mutta vaikeahko käyttää, ei graafista käyttöliittymää)
Linkit aiheesta
Tom's Hardware guide -sivuston koonti Ubuntun musiikkisovelluksista. -http://www.tomshardware.com/reviews/audio-production-software-linux-ubuntu,2860.html
