EMUTE-MUSIIKKITEKNOLOGIASIVUSTO
Emute

Linux - johdanto

Kirjoittanut Sami Kainulainen | 15.05.2013

Linux on “ilmainen, Unixin kaltainen, avoimeen lähdekoodiin perustuva” käyttöjärjestelmä. Käyttöjärjestelmä on ohjelmistokokonaisuus, joka saa tietokoneen hardwaren eli fyysisen laitteiston, sovellukset ja käyttäjän kommunikoimaan keskenään. Muita tuttuja käyttöjärjestelmiä ovat mm. Windows ja Mac OS sekä mobiililaitteissa suositut iOS ja Android.

Linux perustuu suomalaisen Linus Torvaldsin kehittämään järjestelmäytimeen (engl. kernel). Kernelin tehtäviin kuuluu mm. prosessien ja muistinkäytön hallinta sekä laitteistoresurssien varaaminen vaikkapa sovellusten käyttöön. Suurin osa tästä kaikesta tapahtuu syvällä konepellin alla, tavallisen käyttäjän huomaamatta. Varsinaisen järjestelmäytimen lisäksi käyttöjärjestelmään kuuluu paljon apu- ja varusohjelmia, toisin sanottuja ohjelmia, joiden avulla käyttäjä voi suorittaa erilaisia toimintoja. Suuri osa näistä on yhteisöllisen GNU-kehitysprojektin tulosta. Tarkalleen ottaen kokonaisesta Linux-käyttöjärjestelmästä tulisikin käyttää nimitystä GNU/Linux. Linux-käyttöjärjestelmää on kehitetty eri muodoissaan vuodesta 1991. Nykypäivänä eri käyttötarkoituksiin kohdennettuja Linux-jakeluja on liikkeellä lukuisia.

Kenelle Linux soveltuu?

Pienin varauksin voidaan sanoa, että Linux soveltuu tasapuolisesti kaikille tietokoneen käyttäjille. Peruskäyttöön Linux-järjestelmän saa jalkeille varsin vaivattomasti asennuksen alkuhetkistä lähtien, mutta toisaalta aiheesta kiinnostuneelle järjestelmän virittelijälle opittavaa riittää runsain mitoin. Linuxia voi suositella yhtä hyvin ensimmäistä tietokonettaan hankkivalle ikäihmiselle kuin it-alan ammattilaisellekin. Parhaiten Linuxin parissa viihtyvä kohderyhmä lienevät kuitenkin aavistuksen teknologiasta kiinnostuneet, oppimishaluiset (ja ehkä myös budjettitietoiset) käyttäjät.

Linux eri muodoissaan soveltuu lähes kaikkiin kuviteltavissa oleviin käyttötarpeisiin. Johtuen järjestelmän muunneltavuudesta se soveltuu niin raskaisiin palvelinratkaisuihin kuin päivittäiseen työpöytäkäyttöönkin tai kotiteatteri-pc:n sydämeksi. Muunneltavuuden ohella Linuxin vahvuuksia ovat edullisuus (=ilmainen!), turvallisuus sekä yhteisöllinen tuki. Aktiivisesta käyttäjäyhteisöstä johtuen myös järjestelmän kehitys on melko ripeää ainakin suurten jakelujen kohdalla - uusia päivityksiä ja uudistuksia saadaan säännönmukaisesti vuosittain useita. 

Miltä Linux näyttää: työpöytäympäristö, pelkistetty ikkunointiohjelma vai karu komentotulkki?

Poiketen monista muista käyttöjärjestelmistä, Linuxia ei ole sidottu mihinkään tiettyyn ulkoasuun tai käyttöliittymään, vaan käyttäjällä on aika lailla valinnanvapautta sen suhteen, miltä Linux näyttää ja tuntuu. Vaihtoehtoja löytyy minimalistisesta komentotulkista aina silmää hivelevän jouhevaan graafiseen työpöytäympäristöön. Työpöytäympäristöllä tarkoitetaan tässä siis vaikkapa Windowsista tuttua graafista käyttöliittymää, jossa erilaisia toimintoja ja ohjelmia suoritetaan napauttamalla hiirellä kuvakkeita tai erilaisten valikkojen objekteja. Myöskään kosketusnäyttöjä ja muita nykyaikaisia käyttöliittymävaihtoehtoja ei sovi unohtaa.

Itse työpöytäympäristöjenkin suhteen valinnanvaraa löytyy. Mieleisensä työpöytäympäristön tai pelkistetyn ikkunointiohjelman voi valita esimerkiksi koneen suoritustehon mukaan. Käyttäjällä on myös runsaasti vapautta muokata työpöytä, sen kuvakkeet, toiminnot ja ominaisuudet mieleisikseen. Samalle koneelle voi olla asennettuna useampikin erilainen työpöytäympäristö (tai muu käyttöliittymä), joista voidaan valita sopiva vaikka istuntokohtaisesti.

Vaatimattomalla laitteistokapasiteetilla, kuten mobiililaitteilla tai vanhemmilla kannettavilla tietokoneilla, voidaan laitteiston tehoja säästää olennaisempiin tehtäviin jättämällä työpöytäympäristö pois paketista. Tällöin voidaan toimia pelkistetymmän ikkunamanagerin tai vaikkapa täysin merkkipohjaisen komentotulkin varassa.

KomentotulkkiUbuntun työpöytä

Vahvuuksia

Muunneltavuus ja skaalautuvuus käyttäjän tarpeiden mukaan ovat Linuxin suuria vahvuuksia. Sama käyttöjärjestelmä soveltuu niin raskaiden palvelintoteutusten kuin kevyen multimediamobiilispektaakkelinkin moottoriksi. Johtuen järjestelmän modulaarisesta rakenteesta laitteistoresursseja ei tarvitse hukata tarpeettomien taustaohjelmien tai grafiikan pyörittämiseen, vaan käyttöjärjestelmä voidaan tarvittaessa räätälöidä täysin kullekin laitteistokokoonpanolle ja käyttötarkoitukselle soveltuvaksi.

Toinen ilmeinen vahvuus liittyy hankintahintaan - Linux on ilmainen hankkia ja käyttää. Näin ollen lisenssi- ja muissa maksuissa voi esimerkiksi oppilaitosympäristössä tai pienessä yrityksessä säästää vuositasolla isojakin summia.

Nykypäivänä nousevat väistämättä esille myös järjestelmän tietoturvaominaisuudet. Tässäkin suhteessä Linux pärjää vertailussa muiden käyttöjärjestelmien kanssa. Haittaohjelmia on ainakin toistaiseksi liikenteessä hyvin vähän jos ollenkaan, ja niiden asentaminen ja ajaminen järjestelmässä käyttäjän huomaamatta on äärimmäisen vaikeaa.

Kuten UNIX, myös Linux on lähtökohtaisesti multi user- eli monen käyttäjän järjestelmä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaikki käyttö tapahtuu yksilöllisten käyttäjätilien kautta. Näin ollen voidaan jokaiselle käyttäjälle tai käyttäjäryhmälle määrittää tarkasti halutut käyttöoikeudet. Jokaiselle käyttäjälle voidaan määrittää oma tallennuskiintiö ja tarvittaessa rajoittaa tietyn käyttäjätilin ulottuvilla olevia sovelluksia, toimintoja ja lisälaitteita. Järjestelmän ylläpitoon tarvittavat oikeudet voidaan rajata tehokkaasti ja tarkasti vain halutuille käyttäjille.

Hyvänä puolena voidaan mainita myös käyttäjäkunnan yhteisöllisyys. Linux-kuvioon kuuluu oleellisesti tietämyksen ja osaamisen jakaminen. Näin ollen esimerkiksi teknisiin ongelmiin saa helposti apua käyttäjäfoorumeilta, keskustelupalstoilta  tai verkkosivuilta. Myös itse järjestelmän ja sovellusohjelmien kehityksessä on yhteisöllisyydellä suuri rooli - ohjelmien uudet ominaisuudet ja mahdollisten puutteiden korjaaminen tapahtuu suuressa määrin käyttäjäyhteisön liikkeelle panemana. Tietoa ja neuvontaa siis löytyy - ilman turhauttavaa ja kallista jonotusta HelpDeskin linjoilla.

Heikkouksia

Tasapuolisuuden vuoksi täytyy tuoda esiin myös muutamia Linux-vaihtoehdon heikkouksia. Käyttäjän tulisikin puntaroida kriittisesti omista tarpeistaan katsoen, mihin tasapainoon tässä artikkelissa esitetyt hyvät ja huonot puolet asettuvat kussakin tilanteessa.

Suurin ongelma ilmaisten ohjelmien ja ohjelmistojen kohdalla on se, että niiden kehitysresurssit ovat rajalliset. Näin ollen joidenkin sovellusten kohdalla käytettävyys on usein valitettavan heikko verrattuna vastaaviin kaupallisiin lippulaivatuotteisiin. Erityisesti erilaisten toimintojen integraatioaste samaan sovellukseen on matalahko, mikä tarkoittaa käytännössä useamman erikoistuneen pikkuohjelman käyttämistä tietyn päämäärän saavuttamiseksi.

Osa tarjolla olevista  musiikkisovelluksista on edelleen enemmän tai vähemmän keskeneräisiä kehitysversioita, joiden päivitystahti vaihtelee säännöllisen ripeästä hämmentävän satunnaiseen.

Yksi merkittävä varaus liittyy hardwaren eli laitteiston yhteensopivuuteen. Linux on edelleen monen merkittävänkin laitevalmistajan syrjimä laitteistoajureiden osalta - täysin toimivaa Linux-ajuria ei siis välttämättä kaikkien valmistajien laitteille löydy. Esimerkiksi äänikorttien osalta kannattaa yhteensopivuus selvittää ennen hankintapäätöstä. Toisaalta intohimoisimmat hakkerit ottanevat ajurin koodaamisen itse mukavana ajanvietteenä.

Katso myös

Linux - jakelut
Linux - musiikkiohjelmat
Linux - hankkiminen ja asennus
Linux - JACK-asetukset ja QJackCtl
Linux - Demosessio
Linux - apua ongelmatilanteessa