EMUTE-MUSIIKKITEKNOLOGIASIVUSTO
Emute

3. Äänituotannon perusteet : Äänitys

Kirjoittanut Arto Ruotsala | 15.06.2014

Kappaleen, saatika levyn, äänitys on suuri prosessi ja vaatii paljon työtä. Äänitys tapahtuu yleensä studiossa, joka tarjoaa akustiikaltaan ja kalustoltaan parhaat lähtökohdat onnistuneelle äänitykselle. Äänitys voidaan kuitenkin toteuttaa liikuteltavaa kalustoa hyödyntäen lähes missä tahansa. Klassisia konsertteja äänitetäänkin paljon eri konserttisaleissa ja kirkoissa.

Levytystä edeltävä musiikkikappaleiden esituotanto ja valmistelu on tehty. Kun yhtye/artisti saapuu studioon, kappaleet ovat yleensä rakenteeltaan valmiita. Muutoksia voidaan toki tehdä myös äänitysvaiheessa, mutta studioaikaa ei kannata hukata säveltämiseen tai sovittamiseen. Kaikki mahdollinen aika kannattaa hyödyntää äänittämiseen. Hyvä studiotila mahdollistaa rauhallisen ja hyvän soittoympäristön.

Äänityksestä vastaa studion äänimies ja yleensä mukana vaikuttaa myös levyn tuottaja, joita voi olla myös useampi jos kysymys on suuremmasta tuotannosta. Studio koostuu tarkkaamosta ja erilaisista soittotiloista. Tarkkaamo on studion äänityskeskus, joka on eristetty soittotiloista. Tarkkaamossa on yleensä suurin osa studiokalustosta: mikrofonietuasteet, mikseri, efektilaitteet ja äänitystietokone. Nykyään suurin osa musiikista äänitetään digitaalisesti suoraan tietokoneen kovalevylle. Tarkkaamoon (soittotiloista) kuuluva ääni toistetaan ainoastaan studiokaiuttimista, eli monitoreista, jolloin kuullaan tarkimmin miltä soittimet kuulostavat äänitettyinä. Tarkkaamo on yhteydessä soittotiloihin mikrofonien ja äänilinjojen kautta. Studiotilat ovat yleensä rakenteeltaan erityisiä, jotta akustiikka saadaan halutunlaiseksi. Soittotiloissa pyritään esimerkiksi välttämään kahta toisiaan vastakkain olevaa seinaä seisovien ääniaaltojen vähentämiseksi. Ääniaalloista voit lukea lisää akustiikkaan liittyvistä artikkeleista.

Äänitys on usein monivaiheinen ja saattaa sisältää jälkiäänityksiä. Studio-olosuhteet mahdollistavat soitinten äänittämisen vaikkapa yksitellen. Usein äänitysjärjestys bändisoittimille onkin: 1) rummut 2) basso 3) kitarat 4) muut bändisoittimet 5) laulut. Tämä on toki aina musiikkityylistä riippuvainen seikka ja on toki mahdollista äänittää vaikka koko bändi yhdellä otolla. Lauluosuudet ja erilaiset soolot äänitetään tyypillisesti jälkiäänityksinä, yhdistellen jopa useasta eri otosta. Yhdelle kappaleelle varataan keskimäärin yhdestä neljään äänityspäivää. Jos on tarkoitus äänittää levyllinen kappaleita (useampi kuin yksi), äänitetään ensin tavallisesti jokaisen kappaleen rumpuraidat, tämän jälkeen siirrytään seuraavaan soittimeen eli bassoon jne.

Soittimet äänitetään käyttäen mikrofoneja. Niistä voit lukea enemmän sivuston muista artikkeleista. Kosketinsoittimissa, syntetisaattoreissa ja vahvistimissa on mahdollista käyttää suoraa linjaulostuloa, jolloin mikrofonia ei tarvita. Soittimia äänitetään yhdellä tai useammalla mikrofonilla. Esimerkiksi rumpusetin äänittämiseen voidaan käyttää yksi tai halutessaan vaikkapa kaksikymmentä mikrofonia. Tavallisesti rumpuraitoja (ja mikrofoneja) on yli kymmenen. Seuraava kanavalista kuvastaa kuvitteellisia rumpuraitoja. Jokaiselle mikrofonille luodaan siis oma ääniraita. Lyhenteet tulevat englanninkielisistä nimistä ja ovat vakiintuneet äänityskäytössä.

1. BD (bassorumpu)

2. SD (virvelirumpu)

3. TT (etutomi)

4. FT (lattiatomi)

5. HH (hihat)

6. Over L (overhead vasen)

7. Over R (overhead oikea)

8. Amb L (tilamikrofoni vasen)

9. Amb R (tilamikrofoni oikea)

Onnistunut äänitys on monen tekijän summa, mutta kokeneet soittajat, hyvin sovitetut ja harjoitetut kappaleet sekä onnistuneet lähtösoundit antavat hyvän pohjan äänittämiselle. Muita merkittäviä tekijöitä ovat akustiikka, mikrofonit, mikrofonien sijoittelu sekä muut äänitystekniset ratkaisut. Kaikki signaalitiellä olevat laitteet antavat oman värinsä soundille. Nykyään suurin osa musiikista äänitetään digitaalisesti, vaikka analogisen äänentallennuksen suosio on palannut sen "lämpimän ja elävän soundin" vuoksi. Digitaali- ja analogiäänestä voit lukea lisää muista artikkeleista.

Katso myös